 |
 |
 |
 |
|
 |
|
|
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
|
SISÄLTÖ: A. Mahnalanselän-Kirkkojärven kalastusalueen sääntömääräinen vuosikokous pidetään Kahvila Paussi-Paikan kokoustiloissa, Hämeenkyrössä (valtatie 3), perjantaina 23.4.2010
B. Mahnalanselän-Kirkkojärven kalastusalueen hallituksen kokoonpano kaudella 2009 (alk. 16.4.2009) on seuraava: hallituksen puheenjohtaja Seppo Metsähonkala, varapuheenjohtaja Olli Laitila, rahastonhoitaja Seppo Tuomisto, kilpailuvastaava Pertti Jokinen, valvontavastaava Pertti Jokinen, istutusvastaava Jouni Kumanto, Jukka Pulakka, Matti Laurila, Jyrki Nikkilä ja Kyösti Sorsa. Kalastusalueen valvontaa on suoritettu myös ulkopuolisen ammattiyrittäjän toimesta. Kalastusalueen isännöitsijänä on toiminut Seppo Metsähonkala puheenjohtaja ja sihteeritoimen ohella. D. Mahnalanselän-Kirkkojärven kalastusalue panostaa vuosittain istutuksiin rahallisesti noin 13.000 – 14.000 euroa. Lisäksi alueen kalastus-/osakaskunnat sekä kalastusyhdistykset vielä yhteensä noin 2.000 – 7.000 euroa. Istutusmäärärahat koostuvat velvoitevaroista, omistajakorvauksista ja kalastuslupa-/pyydysmerkkituloista. Suoritetuista istutuksista saat tarkempaa tietoa kohdasta "UUTISIA". E. Päävesireitin yhteisluvat tulivat myyntiin keväällä 2004. Nämä yhteisluvat saivat jo ensimmäisenä vuonna hyvän vastaanoton. Kalastusalueen päävesireitin vesialueesta on suurin osa yhtenäisluvassa mukana ja vielä siitä poissaolevien osakaskuntienkin kesken pyritään yhteistyösopimukseen. Yhteislupa-alueeseen kuuluu lisäksi myös noin 100 ha:n alue Kulovedestä (Penttilän osakaskunnan alue). Luvanmyyjillä on aina viimeinen tilannetieto lupa-alueista. Yhteisluvassa ovat mukana kiinteiden pyydyslupien lisäksi myös uistelu-/vieheluvat (kalenterivuosi tai 7vrk), joissa vieheiden määrää ei ole rajoitettu. F. Ravustuslupien myynti käynnistettiin suunnitelmien mukaisesti rajatulle alueelle syksyllä 2005. Ravustusalue laajenee lähivuosina istutusten edetessä. Ravustuslupia saa ostaa kalastusalueen yhteislupien luvanmyynnin yhteydessä.
G. Kalastusalueen päävesireitin kalataloudellinen tarkkailu Otteita Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistyksen (Harri Perälä) 30.1.2004 julkaisemasta raportista 1. JOHDANTO Siuron-reitin kalataloudellista tarkkailua on suoritettu jo vuodesta 1982 lähtien. Vuodesta 1983 alkaen tarkkailu on toteutettu yhteistarkkailuna, joka kattaa M-real Oyj:n Kyron kartonkitehtaan ja Hämeenkyrön kunnan kalataloudelliset tarkkailuvelvoitteet. Molempien kuormittajien jätevedet joh-detaan alapuoliseen Pappilanjokeen, joka laskee Kirkkojärveen. Muita merkittäviä pistekuormittajia ei alueella ole. M-real Oyj:n Kyron kartonkitehtaalla on vesiylioikeuden 8.10.1997 antaman päätöksen nro 124/1997 (Dnro 1997/174) mukainen velvoite tarkkailla jätevesiensä vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen sekä kalanhoitotoimenpiteiden tuloksellisuutta Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Kartonkitehtaan viimeisin ympäristölupahakemus on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen käsiteltävänä. Hämeenkyrön kunnalla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston 31.10.2001 antaman päätöksen 52/2001/2 (Dnro 00139) mukainen velvoite tarkkailla jätevesiensä vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen sekä kalanhoitotoimenpiteiden tuloksellisuutta Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Hämeenkyrön kunnan vuonna 2003 ympäristölupavirastoon jättämään ympäristölupahakemukseen ei ole vielä saatu päätöstä. Tässä on otteita raportista, joka käsitti vuoden 2002 kalastustiedustelun sekä vuoden 2002 kalastuskirjanpidon. Edellinen vuotta 2001 käsittelevä raportti kalastustiedustelusta, kalastuskirjanpidosta ja kalojen elohopeapitoisuudesta ilmestyi 2003 (Perälä 2003a). 2. TARKKAILUALUE Tarkkailualueen kolme pääaluetta ovat: 1) Kyrösjärven eteläosa, 2) Kirkkojärvi ja Kallioistenselkä sekä Mahnalanselkä. Pappilanjoki ei kuulu tämän raportin tarkkailukohteisiin, vaan sen kalataloudellista tilaa tarkkaillaan erillisen Kyröskosken voimalaitoksen velvoitetarkkailuohjelman mukaisesti. 3. VESISTÖKUORMITUS JA VESISTÖN TILA 3.1 KOKONAISKUORMITUS Kyron kartonkitehtaan jätevedet lasketaan Pappilanjoen yläjuoksulle ja Hämeenkyrön kunnan jätevedet joen alajuoksulle. Viljakkalan kirkonkylän jätevedet on johdettu maaliskuusta 1998 alkaen Hämeenkyrön kunnan puhdistamolle, joten tämä aiemmin Kyrösjärven eteläosaan kohdistunut kuormitus on loppunut. Vesistökuormitus laski vuoteen 2001 saakka merkittävästi kartonkitehtaan biologisen puhdistamon käyttöönottamisen jälkeen. Eri jakeista BHK-kuormituksen vähenemä oli yli 80% 1980 alkuun verrattuna. Fosforikuormitus lisääntyi aluksi kartonkitehtaan biologisen puhdistamon käyttöönoton jälkeen, mutta vuosina 1992-1994 kuormitus oli vain kolmanneksen edellisvuosiin verrattuna. Myös typpi- ja kiintoainekuormitus ovat vähentyneet pitemmällä aikavälillä selvästi. Vuonna 2002 Kyron kartonkitehtaan jätevesien käsittelyssä esiintyneet ongelmat aiheuttivat voimakkaan kuormitustason nousun. Vesistöön kohdistuva kiintoainekuormitus ja fosforikuormitus olivat keskikuormitukseksi laskettuna selvästi korkeammalla tasolla kuin aiemmin vuosijakson 1980-2002 aikana. Kartonkitehtaan jätevesien käsittelyssä loppuvuonna 2002 alkaneet ongelmat lisäsivät vesistökuormitusta kaikkien jakeiden osalta. Kun fosforikuormitus saatiin viime vuosina ilahduttavasti alenemaan siitä, mitä se oli välittömästi biologisen puhdistamon käyttöönoton jälkeen, niin loppuvuodesta 2002 taso kohosi heinäkuun vielä melko hyvästä tuloksesta 3,1 kg/d vuoden loppuun men-nessä tasolle 45 kg/d. Vuonna 2001 keskimääräinen fosforikuormitus (1,8 kg/d) oli vain murto-osan tästä. Hämeenkyrön kunnan vesistökuormitus oli vuonna 2002 edellisvuoden tasolla. Pidemmällä aikavälillä fosforikuormitus on laskenut selvästi. Sen sijaan typpikuormitus on hieman lisääntynyt. Puhdistamon toiminta täytti vuonna 2002 lupaehdot. Kuormitus muodosti vain pienen osan kokonais-kuormituksesta. 3.2 VESISTÖN HYDROLOGISET TIEDOT Ikaalisten reitin vesistöalueen pinta-ala on Kyröskoskessa 2627 km2 ja järvisyvyys 8,9 %. Nykyinen säännöstelytapa on otettu käyttöön uusitun voimalan käynnistyttyä 1.1.1998. Vuorokausisäännöstelyn takia juoksutus aloitetaan aina noin klo 7:00 aamulla ja lopetetaan noin klo 22:00 illalla. Jaksolla 22:00 - 7:00 yöaikana virtaama on pienimmillään vain noin 1,8 m3/s (jätevedet ja lauhdevedet sekä padon vuodot). Juoksutuksen aikana virtaama on yleensä noin 63 m3/s. Viikonloppuna juoksutus päättyy perjantai iltana klo 22:00 ja alkaa uudelleen maanantai aamuna klo 7:00. Juoksutuskatkon pituus on siten 2,5 vuorokautta. Molempina päivinä on tunnin juoksutus-jakso, jolla turvataan vuorokausivirtaama 1,0 m3/s. Vesitilanteesta riippuen juoksutuskatko voi olla lyhyempikin. Tulva-aikana ja runsaan vesitilanteen aikana juoksutus voi olla jatkuvaakin. Kyröskosken keskivirtaama oli vuonna 2002 22 m3/s, kun pitkän ajan (1961-1990) keskiarvo on 27m3/s. 3.3 VEDEN LAATU Kyrösjärvi on veden laadultaan voimakkaasti humussävytteinen. Vesi on ruskeaa ja pH on lievästi happamalla alueella. Happitilanne on alusvedessäkin erittäin hyvä. Ravinne pitoisuudet ovat lievästi rehevien järvien luokassa. Kyrösjärven eteläosa kuuluu laatuluokkaan hyvä. Kokonaisuutena tilanne on parantunut 1980-lukuun verrattuna, sillä Kyrösjärven rehevyys lisääntyi 1980-luvun lo-pulla hajakuormituksen kasvun takia. Pappilanjoen veden laatu on jätevesien takia Kyrösjärveä heikompi. Lisäksi veden laatu vaihtelee uuden lyhytaikaissäännöstelyn takia seurauksena aiempaa enemmän. Normaalioloissa Pappilanjoen veden laatu on parhaimmillaan tyydyttävä. Kirkkojärven vesi poikkeaa Kyrösjärvestä etenkin korkeamman ravinnetasonsa takia ja sitä voidaan pitää rehevänä alueena. Kallioistenselän veden laatu ei olennaisesti poikkea Kirkkojärvestä, vaikka pieniä eroja esiintyykin. Veden laadun yleisluokka on Kallioistenselällä tyydyttävä. Mahnalanselälläkin esiintyy rehevöitymistä ja siitä aiheutuvaa alusveden happivajetta kerrosteisuuskausien lopulla. Virtausolot eivät vaikuta Mahnalanselällä enää yhtä voimakkaasti kuin Kirkkojärven-Kallioistenselän alueella, minkä seurauksena lämpötilakerrosteisuus on syvännealueella etenkin talvikautena selvempää. Pitkällä aikavälillä happipitoisuudet näyttäisivät silti kohonneen. Loppukesällä alusveden (15-20m) happipitoisuudet ovat olleet viime vuosina melko alhaisia. Mahnalanselän vesi on hajakuormituksen ja rehevyyden takia kesäaikana myös sameahkoa. Hajakuormitus lisää rehevyyttä enemmän kuin pistekuormitus. Koko reittiä Kirkkojärveltä Siuroon voidaan pitää rehevänä. Veden yleislaatuluokka on tyydyttävä, vaikka keskimäärin veden laatua voidaan pitää jo melko hyvänä. 4. KALASTUS JA SAALIIT PINTA-ALAT. Kirkkojärvi-Mahnalanselkä alueen pinta-ala on noin 1778 ha, joka muodostuu eri alueista seuraavasti: Kirkkojärvi 330 ha, Kallioistenselkä 343 ha ja Mahnalanselkä 1105 ha. KALASTAJAMÄÄRÄ. Kirkkojärven-Kallioistenselän alueella kalasti vuonna 2002 109 ruokakuntaa ja Mahnalanselällä 121 ruokakuntaa. Vaihteluväli 1990 - 2002 on Kirkkojärven-kallioistenselän alueella ollut 80-148 ruokakuntaa ja Mahnalanselällä 112-229 ruokakuntaa. KOKONAISSAALIIT. Kallioistenselän-Kirkkojärven alueen kokonaissaalis oli vuonna 2002 noin 7000kg, joista särkikalojen osuus noin 28%. Runsaimmat saalislajit halutuista pyyntikohteista olivat hauki (32,1% kokonaissaaliista), kuha (19,8%) ja ahven (11,1%). Taimenen, järvilohen ja kirjolo-hen osuus kokonaissaaliista oli 6%. Mahnalanselän alueen kokonaissaalis oli vuonna 2002 noin 10400 kg, joista särkikalojen osuus noin 22 %. Runsaimmat saalislajit halutuista pyyntikohteista olivat kuha (29,6 % kokonaissaaliista), hauki (27,6 %) ja ahven (14,6 %). Taimenen, järvilohen ja kirjolohen osuus kokonaissaaliista oli 3,9 %. 5. KALASTUSHAITAT Kirkkojärven puolella korkeimmat haitta-asteet koettiin runsaasta vesikasvillisuudesta ja umpeenkasvusta, pyydysten likaantumisesta ja vähempiarvoisten kalojen runsaudesta. Myös tietoisuus jätevesistä koettiin ongelmaksi. Mahnalanselällä eniten kalastusta haittaavat tekijät olivat pyydysten likaantuminen, runsas vesikasvillisuus ja umpeenkasvaminen. 6. KALA- JA RAPUISTUTUKSET Tarkkailualueelle istutettiin velvoitevaroilla vuonna 2002: kuhia 17632 kpl, kirjolohia 647 kpl, järvitaimenia 662 kpl, järvilohia 280 kpl ja täplärapuja 588 kpl (huom. velvoiteistutusten lisäksi eri osakaskunnat ovat istuttaneet kaloja ja rapuja omilla varoillaan) . HUOM. Edellä olevat otteet on poimittu noin 60-sivuisesta raportista (Vuoden 2002 kalastuskirjanpito sekä vuotta 2002 koskeva kalastustiedustelu, julkaisu nro 488/HP). Raportti on jaettu mm. Hämeenkyrön kunnalle, Hämeenkyrön kunnan ympäristölautakunnalle, Hämeen TE-keskukselle, Pirkanmaan kalatalouskeskukselle, Nokian kaupungin ympäristölautakunnalle ja Mahnalanselän-Kirkkojärven kalastusalueelle
H. Kalaistukkaiden merkintä ja tulokset Mahnalanselän-Kirkkojärven kalastusalue merkitsi osan istuttamistaan järvitaimenista Carlin merkillä kesällä 2004 istutusten vaikutusalueen selvittämiseksi. Merkintä: Tulokset (palautusmäärä ja saalispaikat): Tulokset (pyydystysvälineet): Tulokset (tiivistelmä istukkaiden saalispäivistä): |
|
Mahnalanselän-Kirkkojärven kalastusalue |
|
|
|
| kalastusalue
| kalastuspaikat
| pelisäännöt |
kalastuksen tukipalveluita |
