Haukimestari esittäytyy

Haukimestari tässä moi!

Olen luonnontieteiden filosofian maisteri Markus Tuloisela (LuK/FM) Jyväskylän yliopistosta Bio- ja ympäristötieteiden laitokselta ja erikoistunut kalatutkimukseen ja kalastusbiologiaan.

--

Markus valittiin projektisuunnittelijaksi Kokemäenjoen yläosan kalatalousalueen haukihankkeeseen. Haukihankkeen tavoitteena on kartoittaa hauen lisääntymisalueita Pirkkalan, Kokemäenjoen yläosan ja Kyrösjärven kalatalousalueilla.

Markus on innokas joki- ja sisävesien vapakalastaja; hän jäi kirjaimellisesti koukkuun 7-vuotiaana, ja paluuta ei ole ollut. Markus tykkää savustaa paljon kalaa ja tehdä kalaruokia, erikoisuutena lohimedaljongit. Erityisesti Markus arvostaa Suomen sisävesien puhtautta ja vedenlaatua ja Järvi-Suomen vesistöalueita kokonaisuutena. Kalastusmuotoina hän harrastaa eniten vetouistelua, perhokalastusta ja jigaamista. Kuhapaikat Etelä-Savossa on tullut tutuiksi ja hauen vetouistelu on kivaa puuhaa. Markus myös tekee vapaa-ajallaan paljon kalastuvideoita ja myös tykkää luontovalokuvaamisesta.

Markus on erikoistunut kalabiologina kalalajien varhaiselämään ja elinkiertostrategioihin ja kalalajien lisääntymiseen:

"Kevätkutuisten kalalajien lisääntyminen on heikentynyt vesien säännöstelyn vaikutuksesta. Rantaviivaa jää paljaalle ja mädit jäävät kuiville voimakkaan säännöstelyn vaikutuksesta. Suomessa rakennetut sisävetemme tarvitsee säännönmukaisuuttaa myös veden juoksutuksen suhteen. Oikea vedenpinnan korkeus ja oikein ajoitettu säännöstely on jo pienten kunnostussuunnitelmien kohdalla suurempi vaikutukseltaan, kuin vesienhoidon suunnittelun kohdennusongelmat."

Markus on kalastanut Järvi-Suomen sisävesistöissä vapaa-ajankalastajana 20 vuoden ajan ja hän on huomannut sisävesiemme tilan heikkenemisen ja kalakantojen taantumisen vakavana asiana:

"Suomessa vaeltavien (lohisukuisten) kalalajien tiedetään taantuneen huippuvuosista merkittävästi ja tiedämme myös sisävesien normaalien järvikalalajien osalta, että näin on tapahtumassa. Paikallisesti joidenkin lajien kohdalla voi olla todellakin rajua vuosien välistä vaihtelua populaation yksilömäärien suhteen, vaikka pyyntiponnistus vesistöissä olisikin vakio. Vuosiluokkien väliset vaihtelut johtuvat monista tekijöistä ja yksiselitteistä syytä kaikelle aina ei ole. Monisyisiin ongelmiin on monisyisiä ratkaisuja, mutta kyse on enemmän tahtotilasta ja halusta vaikuttaa vesiemme todelliseen tilaan.

Mitä sitten tehdä, jos tietyistä kalalajeista on tulossa silmälläpidettäviä tai uhanalaisia lajeja?

"Suomessa tehtävien vesienhoidon kohdentamiseen on tehtävä niin, että kaikki vaikutukset vesistöön saadaan tutkittua tapauskohtaisesti. Jokainen vesistömme on yksilöllinen, jonka suunnitteluun kuuluu tehdä aina vesistökohtainen suunnitelma ja sitä tulisi noudattaa suunnitelman mukaisesti. Käyttö- ja hoitosuunnitelmien teossa on haettava aina ratkaisukeskeinen ja kokonaisuuden hallinnan kannalta kustannustehokkain vaihtoehto hoitotoimenpiteille. Ympäristölupiin on tehtävä selkeitä vesiensuojelullisia muutoksia, jotka huomioivat luontoselvityksissä tarkemmin myös kalataloudellisen näkökulman."

Vesistöjen ennallistaminen ja kunnostaminen on kokonaisuuden hallintaa ja vaatii johtamista:

"Kaikista Suomen vesistöistä löytyy erityispiirteitä kaikille järvityypeille. Suomessa rakennettujen vesien ongelmat ovat aina yksilöllisiä. Jokaista vesistöä on kunnostettava niin, että se palvelee parhaiten sen ajan hetken intressejä, oli sitten kyse ravintoverkkomuutoksista tai lajien lukusuhteiden rajuista muutoksista. Ennallistaminen ja kunnostaminen on perustuttava viimeisimpään olemassa olevaan tietoon perustuen, että on näyttöä vaikutuksien todellisista syistä. Elinympäristöjen ennallistaminen ja kunnostaminen on tärkeää ja siksi tärkeää työtä tehdään joka päivä eteenpäin arvokkaiden vesistöjemme eteen, jotta kaikki saisivat nauttia luonnonvarojen hyödyntämisestä kestävästi ja ympäristö olisi mahdollisimman tuottava ja esteetön lajeille lisääntyä." 

Kuva: Juolasveden haukimamma pääsi kuvaushetken jälkeen takaisin kasvamaan. Hauen strategiset mitat olivat 104 cm ja 7,8 kg.