Ankeriaan pyyntiaika pitenee Kokemäenjoen patojen yläpuolella

Ankeriaan kalastus on sallittua Pirkkalan ja Kokemäenjoen yläosan kalatalousalueilla touko-syyskuussa vuosina 2023‒2025. Pohjois-Savon ELY-keskus on tehnyt myönteisen päätöksen koskien kalatalousalueiden hakemusta ankeriaan kalastamisen sallimiseksi keväästä alkusyksyyn Pyhäjärvellä, Kulo-Rauta-Liekovedellä, Mahnalanselällä ja muissa kalatalousalueiden vesistöissä. Poikkeuslupa tuli voimaan 20.6., ja pyynti voidaan aloittaa heti.

Kalastusasetuksen mukaan ankeriaan kalastus on sallittua Suomen vesissä ainoastaan heinäkuussa. Ankeriaan ajallinen rauhoitus perustuu ankeriaan uhanalaisuuteen sekä siihen, että ankeriaan vaelluksen suurin huippu on Suomessa touko-kesäkuussa ja elo-lokakuussa. Rauhoitusaikana saaliiksi otetusta ankeriaasta voidaan tuomita menettämisseuraamus. Ankeriaan suojeluarvo on 3 510 €.

Kokemäenjoen vesistö on ollut aikoinaan Kymijoen ohella Suomen keskeisintä ankeriaan esiintymisaluetta. Kalatalousalueet hakivat pyyntiajan pidentämistä, koska ankeriaan pyynti Kokemäenjoen vaellusesteiden takana ei tosiasiallisesti vaaranna eurooppalaisen ankeriaan olemassaoloa. Vaellusesteiden taakse istutetut ankeriaat eivät voi elvyttää ankeriaskantaa.

Ankeriaan luontainen kulkuyhteys merestä Pyhäjärveen ja muihin vesistöalueen järviin ja järvistä takaisin mereen on katkennut vesivoimalaitosten takia. Niiden patorakennelmat estävät ankeriaanpoikasten nousun, ja suurin osa merta kohti suuntaavista vaellusankeriaista tuhoutuu, koska ne joutuvat menemään alasvaelluksen aikana useiden voimalaitosten turbiinien läpi. Kokemäenjoessa on Melon voimala mukaan luettuna viisi vesivoimalaitosta. On arvioitu, että vaellusankeriaiden hävikki voimalaitosta kohti on noin 30 %.

Alueen ankeriaskantaa ja -saaliita on ylläpidetty poikasistutuksin, joita on tehty sekä velvoiteistutuksina että kalaveden omistajien varoilla. Velvoiteistutusten tarkoituksena on lupavelvollisten kalastukselle aiheuttaman haitan kompensointi ja ankeriassaaliiden sekä kalastusmahdollisuuksien ylläpito. Lisäksi osakaskunnat ja muut kalastusoikeuden haltijat ovat suorittaneet omilla kustannuksillaan istutuksia ankeriaanpyynnin mahdollistamiseksi. Istutukset ovat olleet Suomen ankeriaanhoitosuunnitelman mukaisia, ja niihin on panostettu huomattavia summia 1990‒2020-luvuilla.

Ankeriasta kalastetaan kesäkuukausina varsinkin pitkälläsiimalla. Parhaimmillaan useampikiloiseksi kasvavaa lajia pyydetään myös ongella, katiskalla ja rysällä. Syötillä kalastavilla pyyntivälineillä kalastus kohdistuu pääosin kasvuankeriaisiin.

Ankeriassaaliit ovat olleet viime vuosina vähäisiä, koska ankeriaiden määrä vesistöissämme on vähentynyt ja ankeriaan pyyntiperinne on hiipunut. Poikkeuslupa mahdollistaa ankeriaan kalastuksen ja pyyntiperinteen ylläpitämisen alueellamme. Erikoisena kalana ankerias on aina herättänyt huomiota ja jakanut mielipiteitä sekä kalavesillä että ruokapöydissä. Se on sekä rasvaisin että kauppahintojen perusteella myös arvokkain kalamme, jonka lihaa herkkusuut arvostavat.

Kuva: Pyhäjärven ankerias. Pitkäsiima on yleisin ankeriaspyydys. 

Kuva: Ismo Kolari.

Lisätietoja:

Toiminnanjohtaja Ismo Kolari, Pirkkalan kalatalousalue, p. 050-5929259

Toiminnanjohtaja Päivi Pyyvaara, Kokemäenjoen yläosan kalatalousalue 0500-760953