Paikallista toimintaa

JAMA-Fishing Oy & Jarmo Mattila

Paikallinen yritysesittely / kaupallinen kalastus 

Jarmo kertoo alkaneensa yrittäjäksi valmistuttuaan Konetekniikan diplomi-insinööriksi vuonna 2015, kun hän toi myyntiin suunnittelemansa patentoidut AHMATTI katiskat. 

-" Myöhemmin toiminta laajeni hoitokalastuksiin ja kaupalliseen kalastukseen. Olen aina ollut erittäin kiinnostunut kaloista ja kalastuksesta. Tässä työssä on mahdollista hyödyntää opittuja taitoja insinööripuolelta, sekä olla tekemisissä kalastuksen parissa. Jokaisella on omanlaisensa kasvutarina kalastajana - olipa kyseessä sitten elantonsa kalastuksen parissa ansaitseva, CR-kalastaja tai kotitarvekalastaja. Tärkeää olisi mielestäni ylläpitää avointa ja rakentavaa keskustelua eri ryhmien välillä. " 

Jarmo toimii tällä hetkellä yksinyrittäjänä, ja toiminta koostuu pyydysvalmistuksesta (AHMATTI-katiskat), kaupallisesta kalastuksesta sekä hoitokalastuksista. Kalat hän myy K-ryhmän kauppoihin sekä suoraan kuluttajille. 

- " Kaupallisena kalastajana suurin huolenaihe on syksyiset piilevä haasteet, jotka vaikuttavat lisääntyneen. Lisäksi tärkeä asia huomioitavaksi on se, että kalakantoja arvioitaessa - erityisesti kuhan osalta - ei yleisessä keskustelussa välttämättä ymmärretä riittävän hyvin eri vuosiluokkien vaihteluiden merkitystä sekä kudun onnistumista. Tämä näkyy vuosien viiveellä ennenkuin kalat ovat pyyntikoossa. Tärkeää on pitkäjänteinen kalakantojen seurantatyö, jota myös Kulo/Rautavesi alueella tehdään. Rautavedellä ahvenkanta on vahva ja kala kasvaa kookkaaksi. Kuhan osalta tilanne on myös samansuuntainen. " 

JPH Fishing & Jan Peter Holm

JPH Fishing toteuttaa kalastus-, veneily- ja luontoretket

Paikallinen yritysesittely/kalastusmatkailupalvelut

Yrittäjä Jan Peter kertoo lähteneensä alalle mielenkiinnosta tehdä työkseen sitä, mistä oikeasti pitää ja mitä haluaa tehdä. - " Koko elämän mittainen harrastuspohja antoi hyvät sävelet alkuun. Nykyisellään yrityksessä työskentelen minä. Apua saa hyvin muilta oppailta ja yrittäjiltä. Työ on monipuolista, sillä kaikkea synttärireissuista - eläköitymisen juhlistamiseen on tullut toteutettua vuosien varrella. Tottakai myös reissuja uuden oppimiseksi kalastuksen parissa. " 

Jan Peter kertoo, että työ pitää sisällään muun muassa kalastusta, opastettujen reissujen myyntiä, toteuttamista ja valmistelua, kalastuksen ja kalan käsittelyn opettamista mm. kouluille, yrityksille ja opistoille. Lähes kaikki kalastusmuodot mato-onginnasta lähtien kuuluu tarjontaan. Työnkuvaan isona osana kuuluu myös asiakkaiden kalastusvaatetuksesta vastaaminen, sekä turvallisuudesta huolehtiminen. Asiakkaita voi olla mistä vain, kuten euroopasta, yhdysvalloista, aasiasta ja suomesta. Asiakkaat ovat yksityishenkilöitä ja yrityksiä. 

-" Koulujen kanssa yhteistyössä olen toiminut kalastuksen merkeissä vuodesta 2010 toteuttaen kalastuksellisia päiviä lapsille ja nuorille. Päivien keskiössä on ollut se, että pääsee tutustumaan kalastukseen ja kalan käsittelyyn sekä mukavaan harrastukseen ylipäätään. Kalakerhoa pyöritin Hämeenkyrössä Mahnalan koululla pari vuoden ajan, ja kaikkea muutakin lasten ja nuorten kanssa tullut tehtyä kalastuksen merkeissä. Myös maahanmuuttajanuorten kanssa olen toiminut - tutustuttaen heitä suomen kalastuslainsäädäntöön ja siihen mitä kaikkea täällä saa ja voi tehdä - ihan ilmaiseksikin. Olemme paljon yhdessä Vaparetket yrityksen kanssa toteuttaneet näitä nuorten ja lasten kalastuspäiviä."

Kalaston ja vesien tilanteesta kysyttäessä Jan Peter toteaa, että toki aina asiakkaalle toivoo parempaa saalista, tuo samalla esiin huolen muun muassa haukikannan taantumisesta. 

-" Asiat ovat isossa kuvassa toki ihan hyvällä tolalla, vaihtelua kaikkien kalalajien kohdalla esiintyy luonnollisestikkin, ja siksi on hyvä seurata kalastoa jatkuvasti. Kalaston seuranta kyllä näyttää, jos isoja muutoksia alkaa tapahtumaan. Toiveena toki aina on parempi kalakanta, vastuullinen kalastus kaikkinensa sekä valvonnan lisääminen. Kalaston näkökulmasta myös toivoisin, että tuota juoksutusta ja säännöstelyä otettaisiin huomioon paremmin. Esimerkiksi kevään juoksutukset ja niistä johtuva huomattava vedenkorkeuden vaihtelu. "

Tärkeänä asiana Jan Peter haluaa nostaa vielä vastuullisuuden. 

- " Vastuullisuus tulisi olla kaikilla kalastajilla ohjenuorana kaikessa tekemisessä - kalastettiin sitten millä tavalla hyvänsä joko aktiivisilla välineillä tai seisovilla pyydyksillä. Hyvätkin kalavedet voidaan pilata, jos yli kalastetaan tai muuten häiritään kalojen lisääntymistä ja luontaista monimuotoisuutta. Asiat on onneksi pääsääntöisesti hyvin tällä alueella - kalaa on kalastettavaksi ja vedet on suhteellisen puhtaat. Toivon, että me kaikki pidämme huolta näistä asioista myös jatkossa. "

Vaparetket Mikko Ollila 

Vaparetkissä työskentelee Mikko itse. Työ pitää sisällään opastoimintaa, retken suunnittelua alusta loppuun - mahdollisia järjestelyitä sekä valmistautumista. Lisäksi kaluston huoltoa ja taloushallintoa varsinaisen asiakastyön lisäksi. Vaparetkille asiakkaan toiveet ovat aina keskiössä. Mikko haluaa korostaa, että kalastusopas on ammatti muiden ammattien joukossa, ja hänen tärkein tehtävänsä on olla mahdollistaja, antaa välineet, vinkkejä ja apuakin. Asiakkaita on joka puolelta. 

-" Jos etelä ja pohjoisnapa otetaan pois laskuista, niin kaikkialta muualta on ollut asiakkaita. Aika ennen koronaa oli sinänsä erilaista, koska silloin noin 80 % asiakkaista oli muualta kuin suomesta tai naapurimaista. Nykyisellään jakauma on puolet ja puolet. " 

Mikko kertoo, että lapsuus sen monipuoliset kalastusharrastukset saivat hänet alalle. 

- " Minun eno oli kova kalamies, ja hän otti minut mukaan kalalle. Murrosikäisenä kalastukseen tuli pientä taukoa, kun mopot alkoi kiinnostaa enemmän. Abivuonna pääsin Ellivuoreen hissipojaksi viikonloppuisin, ja koska siellä tiedettiin minun kalastusharrastuksesta, tuli joskus eteen sellainen tilanne että kysyttiin ottaisinko asiakkaan mukaan kalalle. Siitä se ajatus sitten lähti, ja 23 vuotta kerkisin Ellivuoren palveluksessa olemaan - toinen toistaan tukien sain samalla edistää oman yritystoimintani muodossa kalastuksen ilosanomaa. "

Kalaston tämän hetken tilanteessa Mikko näkee seuraavia huomioita : 

- " Hauen tilanne mietityttää, sillä hauki on erittäin tärkeä kala kaikkinensa. Vapavälinein saatu hauki on vähentynyt, ja nähdäkseni tämän hetken saalis otannasta puuttuu kokonaan 1,5 - 4 kg kokoiset yksilöt.Olen tätä opashommaa tehnyt yli 30 vuotta, ja pakko on todeta, ettei vanhoilta hyviltä kalapaikoilta tule enää kalaa kuten ennen. Onko syynä vesialueen umpeen kasvaminen kutupaikoilla, vai onko kutuaikaisella sääntelyllä osuutta asiaan - sitä sopii arvailla. Muutoin kalaston osalta näen, että ahvenen osalta tilanne on hyvä. Samoin kuoretta on paljon pääreitillä. Kuhan osalta olen huomannut, että alamittaisten määrä on kasvanut entisestään, sillä yhtä mittakuhaa kohden voi helposti arvioida olevan 10-12 alamittaista - korostuen tiettyihin ajankohtiin avovesikaudessa. "

Vaparetket ja Mikko on tehnyt alueella myös paljon yhteistyötä eri yrittäjien ja toimijoiden kanssa. Lapsi - ja nuorisotyö ja erityisnuorisotyö ovat osa työtä. 

- " Erittäin tärkeä asia, mikä pitää aina varsinkin tässä kohtaa nostaa esille on särkikalat. Opastoiminnan ja koko kalaston kannalta niillä on tärkeä merkityksensä. Varsinkin lasten ja nuorten kanssa mato-onginnalla saa helposti ja edullisesti kalastuskokemuksen. Mato-ongella usein saa saaliiksi särkikaloja. "

Kysyttäessä Mikon vinkkejä kalastukseen KYKTA:n vesillä hän tuumaa liki legendaarisen ohjeensa: 

- " Se uistin joka on ilmassa ei kalasta, se joka on vedessä - se kalastaa! Suomessahan on tosi helppoa ja halpaakin lähteä kalalle. Tämä ns. some aikakausi on hieman vääristänyt tätä harrastusta, sillä jos vaan somesta katsotaan mitä ja millä pitää kalastaa, tulee pettymyksiä kun saalista ei tule. Monesti realismi unohdetaan muutaman minuuttien videoita katsellessa, sillä joskus menee useita päiviä ettei saa yhtään mitään. Myös elektroniikan liika korostaminen harrastuksen keskiössä huolettaa, sillä paikkatuntemus, olosuhteiden tuntemus ja kunnioitus luontoa ja saalista kohtaan joka tilanteessa ovat tärkeimpiä asioita kestävän kalastuksen harrastamisessa. "

Osakaskuntien yhdistämisestä 

Haastattelussa Seppo Metsähonkala, joka toimii Hämeenkyrön Lopen osakaskunnan varapuheenjohtajana sekä sihteeri - rahastonhoitajana.

Hämeenkyrön Lopen osakaskunta pinta-ala on nykyisellään n. 1041 ha. Osakaskunta muodostui, kun yhdistettiin Lemmakkalan kylän yhteisten vesialueiden-, Mahnalan yhteisten vesialueiden-, Muotialan yhteisten vesialueiden-, Palonkylän yhteisten vesialueen-, Sasinkylän yhteisten vesialueiden- ja Sarkkilan kylän yhteisten vesialueiden osakaskunnat. Lainvoiman osakaskuntien yhdistäminen sai valituksen takia vasta aiottua myöhemmin. Mahnalan osakaskunta oli yhdistymisen aloitustilanteessa suurin, joten sen johdolla pienemmät osakaskunnat yhdistyivät.

Kysyttäessä yhdistymisen prosessista Seppo kertoo, että yhdistyminen itsessään on kuvastunut varsin neutraalina asiana, koska suuria haasteita esim. osakaskuntien järjestäytymisen tai muun osalta ei aiemminkaan alueella ollut.

- "Teimme yhdistymiseen liittyvät asiat itse, joten hallinnollinen työmäärä oli iso ja osin haasteellinen. Isona vahvuutena kuvastui kuitenkin yhdistettyjen osakaskuntien kesken kymmeniä vuosia tehty yhteistyö, eli yhteyshenkilöt ja toimintatavat olivat pääosin hyvin tuttuja. "

Seppo on aiemmin toiminut kalastusalueella puheenjohtajana ja myöhemmin isännöitsijänä, eli kokemusta vesistöjen äärellä tapahtuvasta hallinnollisesta toiminnasta on kertynyt yhteensä yli 20 vuotta. 

-"Keskeisenä tavoitteena yhdistymisessä oli toimijoiden laajempi mukaan saaminen toimintaan ja se toki toteutuikin. Pienikin osakaskunta voi toimia hyvinkin laadukkaasti, kun tekijät ovat hyvin motivoituneita "itselleen" työtä tekeviä - toiminta kun usein vaikuttaa suoraan heidän lähiympäristöönsä. Isossa organisaatiossa hallinto ja paikallinen toiminta monesti etääntyy ja vieraantuu paikallisuudesta. Toki nyt on hyvä, että iso vesialue on hallinnollisesti yksi toimija, koska hallinnolliset tehtävät ovat lisääntyneet selvästi viime vuosikymmenen aikana. Esim. verotus, erityyppisiin asioihin kohdistuvat lausunnot, osakaskunnan edustaminen eri hankkeissa ym vaativat huomattavasti enemmän aikaa kuin aiemmin. Meillä saatiin hieman taloudellisia säästöjä yhdistymisen myötä, mutta se ei ollut syynä yhdistymis hankkeeseen. "

Vesialue muodostui yhdistymisen myötä nykyisen suuruiseksi. Aloitustilanteen suurin osakaskunta hallinnoi varsin suurta osaa vesialueesta jo ennen yhdistämistä, joten myöskään alueen pinta-alan kasvattaminen tai kalastuslupien selkeyttäminen ei ollut lähtökohta yhdistymiselle.